Olet rakastettu

Nyt syntyi inspiraatio kirjoittaa tästä aiheesta, kuunnellessani ylistyslauluja.
Mielessäni pyörii, mitä me ihmislapset olemme taivaalliselle isällemme, Jumalalle.
Tätä on vaikea sanoin kuva, sillä se on aivan käsittämätöntä, miten laupias Herra Jumalamme on ja miksi me muutumme kun Jeesus puhdistaa meidät kaikesta synnistä, kun olemme valkeuden lapsia.
Se edellyttää jollain tavalla ehkä sitä, että käännymme kohti kirkkautta, taivaallista isäämme, Jeesusta Kristusta, meidän vapahtajaamme kohti.
Alan entistä enemmän löytämään ilon pirskahduksia entistä enemmän masentuneisuuden keskelle.
Painopisteeni ei toki ole siinä miten "hyviä" me olemme, sillä meidän omat teot lihassamme eivät ole pelastuksen tae.
Koin ehkä pienen välähdyksen tässä siitä kirkkaudesta, mikä Taivaan Isän tykönä on.
Ilon pirskahduksen, sellaisen jossa haluaisi lisääntyä ja kasvaa.
Kiiruhdin avaamaan blogiani siinä ohessa, koska halusin tulla kertomaan sen, että sinä olet tärkeä ja rakastettu. Se sisältää armon ja anteeksiantamuksen.

Itse olen kärsinyt siitä, että en ole kovinkaan sosiaalinen luonne enkä niin rohkea, suosittu, että kaikki tahtoisivat kaveerata kanssani.
Toisinaan kärsin yksinäisyyden tunteista valtavasti. Pyysin joskus rukousapua näille asioille ja että uskonelämäni uudistuisi vielä.
Olen yrittänyt omin voimin kohdata näitä asioita, mutta se ei hyödyttänyt kovin paljoa.
Kun 2 vuotta sitten laihdutin, jouduin kohtaamaan enemmän itseäni ja heikkouksiani, mutta ilman Jeesusta ja Pyhää Henkeä.
En voinut nimittäin turvata lohturuokaan, kun tuli heikko hetki. Jouduin kohtaamaan tilanteet itse.
Sinänsä ihan ookoo juttu mutta ei se johtanut mihinkään kasvamiseen ja muutokseen kuin hetkellisesti.

Nyt olen enemmän saanut kohdata heikkoja paikkojani ja mulla on siinä apu, nimittäin Jeesus Kristus. Kun saatan murehtia ja surra jotain asiaa, käyn asian läpi lihassani todella mutta sitten saan siihen mukaan Jeesuksen lopussa.
Siinä kohti mua nostetaankin. Mä nousen. Ihan oikeasti. :)
Yhä useammin koen tätä, mietin enemmän taivaallisia asioita.
Olen nyt kasvunpaikalla. Tätä en osaa oikein selittää, se on vain seuraus siitä että uskon ja annan nuo hetkeni Herralle, tiedän että maailmassa tämä voi olla tätä, enempää en voi olla kuin itseni.
Herrani varustaa minut, missään en ole yksin. En ikinä, kun pidän Jeesuksestani kiinni.
Ehkä hän haluaa mua varustaa johonkin asiaan tulevaisia varten, että pitäisin hänestä enemmän kiinni. Että missä tahansa, missä tilanteessa vain, en hylkäisi Jeesusta.
Tällaista se elämä armossa on. Olet rakastettu. Niin kauan se siunaa, kun pysyt Jeesuksessa, se tuottaa myös hedelmää.

Olet kallisarvoinen ja rakas Herralle. Jeesus sinua siunatkoon!