keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Mitä tietä kulkee tämän ajan kristityt?

Olen pannut merkille, miten salakavalaa tuo liberisoituminen on tätä nykyä.
On oikeastaan liian helppo liukua ja mukautua maailmaan,
Uskova ystävä puhuu että pahin ongelma on ilmastonmuutos tällä maapallolla.
Leuka meinas loksahtaa auki, puhuimme juuri isisitä ja sodasta, niin ilmastonmuutos onkin yhtäkkiä se pahin. Ahaa just joo.
Ilmastonmuutos itseasiassa on niitä lopunajan ilmiöitä jolle emme mitään voi, se vaan tulee. Tää kertoo myös senkin että maapallomme loppu samoin lähestyy. Jumalahan tulee luomaan uuden maan ja taivaat.
Tämä on katoamassa. Kyllä, se rapistuu ja tuhoutuu.
Ei meidän tule siitä murehtia.
Maapallo todella tulee tuhoutumaan. 
Ei meidän tule rakastaa maailmaa ja asettaa sitä ykkösasiaksi vaikka rakastaisimme luonto kuinka.
Toki luonnonsuojelu on eräs asia mitä Jumala varmasti tarkoitti luodessaan tämän maailman, mutta on myös ennustettu että tämä nykyinen maailma on katoava ja uusi luodaan.

Ilm.21:1 Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. [Jes. 65:17Jes. 66:222. Piet. 3:13]

Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. [Matt. 6:24Room. 12:2Jaak. 4


Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä.
Jos siis teidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista, niin tavoitelkaa sitä mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella. [Ef. 2:6Kol. 2:12 | Ps. 110:1]
Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä. [Matt. 6:33Room. 8:5]
Siinä otteita Raamatusta, mitä mielessäni oli. 
Ja voisin ottaa tiedemiesten puheista otteita, sillä kehitysopin sijaan maailma oikeasti rapistuu ja me samoin. Kehitysoppi on olemassa mahdoton ihmisen keksintö, jonka keksijä itsekin lopulta epäili teoriaansa. Uskovan ei tule sellaiseen uskoa, jolla ei ole tieteellistä selvää pohjaa.

Kun maailma itsessään todistaa myös nykyään lopun ajoista, emme voi todella uskoa muuta kuin että se mikä tuleman pitää, se on tulossa.

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Älkää rakastako maailmaa

Kuulostaa ehkä kiihkoilevalta jos ei muutenkaan ymmärrä Raamattua. 
Näin se menisi: ”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä.”
1. Johanneksen kirje 2:15 KINB38
http://bible.com/365/1jn.2.15.kinb38

Mitä on maailman rakkaus? Se on kääntymistä pois Jumalasta, oman lihan ja ihmisten miellyttämistä.
Mikä liha? Täh? 
Liha on Raamatun mukaan lihan mieli, se osa meistä joka luonnostaan kapinoi Jumalaa vastaan. Se pyrkii olemaan Jumalaa korkeampi, parempi ja vastarinnassa Jumalaa kohtaan ja hänen tahtoaan. 
”Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.”
Matteus 15:19 KINB38
http://bible.com/365/mat.15.19.kinb38

torstai 8. lokakuuta 2015

Päivän epistola

Luen Raamattua läpi vuodessa eli 365 päivässä. Ja puolet on jo nyt luettu! 50% on päästy.
Luen sitä kätevästi puhelimellani ja tabletillani olevalla Youversionin Raamattu-sovelluksella.
Kyseinen projektini on herättänyt kiinnostusta enemmän Raamatun tarinoita ja historiaa kohtaan että kiinnostaisi perehtyä syvemmällekin saloihin.

Raamatunluku kristitylle on sitä perusleipää, josta pidetään kiinni päivittäin. Tämmöinen suunnitelma Raamattu läpi vuodessa on ollut erinomainen siihen tarkoitukseen.
Nyt voisi ajatella lainaavansa vaikka jotain kirjoja jostain kirjastosta tms. että pääsisi historiaan pidemmällekin.

On menossa Matteuksen evankeliumi UT:n puolelta ja olen luvussa 5. vuorisaarna.
Siinä oli monta hyvää kohtaa, jotka herättivät ajatuksia.
VT:n puolella oon päässyt lukuu 1. Sam. 16. jossa Daavid voidellaan kuninkaaksi, Saulilta otetaan voitelu pois ja saa pahan hengen kiusaamaan häntä.

Vuorisaarna antaa rohkaisua ja eväitä uskoville tässä nykyarjessa toimia Jeesuksen ohjeiden mukaan.
On sovittava toisen kanssa, jolla on jotain sua vastaan, ennenkuin menee Herran eteen.
Se tarkoittaa, että on pyrittävä elämään sovussa, toisia loukkaamatta ja vahingoittamatta aina.

Jeesus julistaa myös autaaksi ne, keitä Jeesuksen tähden herjataan ja vainotaan, mainetta mustataan valhein. Iloitkaa ja riemuitkaa, palkka on oleva SUURI taivaassa. Maallinen ahdistus kestää aikansa ja voi olla hengen menoksikin joskus. Mutta palkka on oleva suuri taivaissa. Aamen!
(Matt.5:11-12).

Meille tulee todennäköisesti olemaan vaikeammat oltava tulevaisuudessa, mutta voimme toki rukoilla että Herra armahtaisi maatamme ja pelastaisi monia.

Olen itse saamassa johdattaa erästä ihmistä Jeesuksen opetuslapseuteen ja seuraajaksi, siinä tarvitsen viisautta että teen sen oikein. Mahtavaa!

Me uskovat helposti näissä olosuhteissa laiskistumme hengellisesti ja maallisesta tule rakkaampaa kuin Jeesuksesta. Jopa omat alkavat häpeämään sitä, että Jeesus on heille ykkösjuttu.
Tilalle tulee kaiken maailman muut jutut vähitellen.
Ei näin! Olen ehkä jonkun mielestä ahdasmielinen, mutta Jeesus ei jaa paikkaansa minkään maallisen ihanuuden kanssa sydämessämme. Siellä on joko Jeesus tai epäjumalamme.
Pysykää totuudessa ja rakkaudessa! Siitä te saatte elääksenne ja palkan sitten taivaassa.
Kiitos Jeesus!

Ja vielä yksi juttu, jossa on itsellänikin parantamisen varaa aina: "teille on opetettu:'rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.' Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niinkuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen. (Matt.5:42-48)
Siinä pohtimista itsessään, miten voisi toimia. Moikkaanko sitä tylsää työkaveria, joka on naama mutrulla eikä koskaan moikkaa sua, tai sitä naapuria joka ei koskaan moikkaa?
Myönnän että vaikka näin pyrin toimimaan että "vihamiehiä" tai ei niin mukavia kohtelen samoin kuin he mua, niin minkä palkan mä tosiaan siitä saan? Hmmm. Hyvä kysymys.
Olen koettanut jotakuta kaveria ohjeistaa asiassa jossa en itsekään niin aina loista.
Hyvä se on kerrata sitä itsekin, miten kohtelee toisia oikeasti.
Siunausta päivääsi!

torstai 4. kesäkuuta 2015

Kristityn elämää

Olen tässä lukenut Roomalaiskirjettä, Korinttolaiskirjettä ja Apostolien tekoja. On menossa mm. Raamattu vuodessa läpi lukusuunnitelman mukaan lukeminen ja sen lisäksi luen uudelleen Uuden testamentin kirjoja "bonuksena". Hyvä bonus se onkin. Innostavaa!
Kaiken päivää olen pyrkinyt lukemaan ja rukoilemaan, keskittymään uskonasioihin myös.

Todella opettavaista. Mun mieleen tuli kirjoittaa mm. anteeksiantamuksesta, kunhan sopiva hetki siihenkin tulee. Voin sivuta sitä vaikka tässäkin kohtaa.

Itse kirjoittelen tätä blogia omien kokemuksieni pohjalta.

Mulla sattui näin että sunnuntaiaamu oli mitä mainioin, tulin iloiselle mielelle kun vähän rukoilin ja Raamattua luin päivittäiset jakeet, ne siunasivat.
Menin iltavuoroon töihin ja kovin olin omaan soluuni menossa, niin ajattelin että putki 5 päivää katkeamattomana menisi omassa tiimissäni.
No eikö sitten mennyt eräs toinen kollegani sitten sinne soluun ja mulle jäi toteaminen että ai jaahas, tälleen sit. Olin tosi vihainen sitten koko loppupäivän ja vielä seuraavanakin päivänä mökötin kollegalleni, kunnes en voinut.

Tuli vaan mieleeni tänään tuo anteeksiantamus ja saaminen. Miten olen itse suuresti armahdettu.
Jeesus sanoi näin ettemme saa omiakaan syntejämme anteeksi, mikäli emme anna toisille anteeksi.
Se on vakava paikka. Suorastaan siis pelastuskysymys tämä asia.
Mikäli emme anna toisille anteeksi, ei meillekään anneta anteeksi.
Ja joka saa paljon anteeksi, hän paljon rakastaa.
Ei tämä kristityn elämä ole todellakaan samaa, kuin lihallisen ihmisen elämää, joka ajattelee asiat itsensä kautta, hänhän on periaatteessa vihollisuudessa Jumalaa kohtaan luonnollisessa tilassaan.
Siihen hedelmään kuuluu katkeruus, anteeksiantamattomuus, ylpeys, ahneus...kaikki nämä.

Mielelläni tuon näihin myös Raamatunkohdat lisäksi, kun vaan löydän ne.

tiistai 19. toukokuuta 2015

Olet rakastettu

Nyt syntyi inspiraatio kirjoittaa tästä aiheesta, kuunnellessani ylistyslauluja.
Mielessäni pyörii, mitä me ihmislapset olemme taivaalliselle isällemme, Jumalalle.
Tätä on vaikea sanoin kuva, sillä se on aivan käsittämätöntä, miten laupias Herra Jumalamme on ja miksi me muutumme kun Jeesus puhdistaa meidät kaikesta synnistä, kun olemme valkeuden lapsia.
Se edellyttää jollain tavalla ehkä sitä, että käännymme kohti kirkkautta, taivaallista isäämme, Jeesusta Kristusta, meidän vapahtajaamme kohti.
Alan entistä enemmän löytämään ilon pirskahduksia entistä enemmän masentuneisuuden keskelle.
Painopisteeni ei toki ole siinä miten "hyviä" me olemme, sillä meidän omat teot lihassamme eivät ole pelastuksen tae.
Koin ehkä pienen välähdyksen tässä siitä kirkkaudesta, mikä Taivaan Isän tykönä on.
Ilon pirskahduksen, sellaisen jossa haluaisi lisääntyä ja kasvaa.
Kiiruhdin avaamaan blogiani siinä ohessa, koska halusin tulla kertomaan sen, että sinä olet tärkeä ja rakastettu. Se sisältää armon ja anteeksiantamuksen.

Itse olen kärsinyt siitä, että en ole kovinkaan sosiaalinen luonne enkä niin rohkea, suosittu, että kaikki tahtoisivat kaveerata kanssani.
Toisinaan kärsin yksinäisyyden tunteista valtavasti. Pyysin joskus rukousapua näille asioille ja että uskonelämäni uudistuisi vielä.
Olen yrittänyt omin voimin kohdata näitä asioita, mutta se ei hyödyttänyt kovin paljoa.
Kun 2 vuotta sitten laihdutin, jouduin kohtaamaan enemmän itseäni ja heikkouksiani, mutta ilman Jeesusta ja Pyhää Henkeä.
En voinut nimittäin turvata lohturuokaan, kun tuli heikko hetki. Jouduin kohtaamaan tilanteet itse.
Sinänsä ihan ookoo juttu mutta ei se johtanut mihinkään kasvamiseen ja muutokseen kuin hetkellisesti.

Nyt olen enemmän saanut kohdata heikkoja paikkojani ja mulla on siinä apu, nimittäin Jeesus Kristus. Kun saatan murehtia ja surra jotain asiaa, käyn asian läpi lihassani todella mutta sitten saan siihen mukaan Jeesuksen lopussa.
Siinä kohti mua nostetaankin. Mä nousen. Ihan oikeasti. :)
Yhä useammin koen tätä, mietin enemmän taivaallisia asioita.
Olen nyt kasvunpaikalla. Tätä en osaa oikein selittää, se on vain seuraus siitä että uskon ja annan nuo hetkeni Herralle, tiedän että maailmassa tämä voi olla tätä, enempää en voi olla kuin itseni.
Herrani varustaa minut, missään en ole yksin. En ikinä, kun pidän Jeesuksestani kiinni.
Ehkä hän haluaa mua varustaa johonkin asiaan tulevaisia varten, että pitäisin hänestä enemmän kiinni. Että missä tahansa, missä tilanteessa vain, en hylkäisi Jeesusta.
Tällaista se elämä armossa on. Olet rakastettu. Niin kauan se siunaa, kun pysyt Jeesuksessa, se tuottaa myös hedelmää.

Olet kallisarvoinen ja rakas Herralle. Jeesus sinua siunatkoon!

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Eksytyksiä ja oma kokemukseni siitä

En tiennyt oikeasti tehneeni rohkean ratkaisun, kun heräsin tuosta eksytyksestä joka oli tuossa taivas- ja helvettikokemuksessa. Se johti nimittäin siihen, että kaikki harhaopit alkoivat ahdistaa. Uskonikin joutui kovaan koetukseen, kestääkö se tämän harhaopin. 
Siinä taisi kuolla samassa halu lähteä vieraaseen opetukseen, jota valitettavan paljon kristikunnassa vallitsee.
Tässä kohta voikin olla hyvinkin totta että moni uskossa oleva joutuu harhateille sen vuoksi, että he eivät sittenkään hyväksy oppia ristiinnaulitsemisesta ja veren evankeliumista. Kuinkahan moni onkaan tullut tarhaan sivusta ilman että ovat menneet ahtaasta portista, vaan koettavat etsiä oikoteitä aivan muuta reittiä? 

Luin Petri Paavolan kirjoituksen viimeisten aikojen eksytyksistä hänen sivuiltaan ja se oli suoraa ja rankkaa tekstiä. 
Suorastaan painavaa asiaa. 
Jos ottaa vastaan väärän hengen, sen tarkoitus on tehdä loppu meistä opetuslapsista. 
Omaa kokemusta noista itselläni valitettavasti on enkä enää haluaisi kokea samaa. 
Emme voi tuudittautua että jos jokin toimii ja tuntuu hyvältä, meillä on oltava varmuus että Jumalan sana on asian takana.

Olen maksanut nuoresta tytöstä lähtien oppirahat tästä kaikesta. Olen ollut eri opintuulien heiteltävinä milloin mitenkin.
Olen lähtöisin luterilaisesta taustasta, mutta vapaakirkon kautta tulin uskoon. Muutaman vuoden kuljin luterilaisessa nuorten raamiksessa. Kun se hajosi, lähdin helluntailaisten nuorten iltoihin sitten mukaan. 
Hain täyttymistä Pyhällä hengellä silloin, vaikka hypin kyllä maailmankin puolella.
Se oli hyvin hajanaista aikaa, myllerrystä, itsensä etsimistä ja oli liikaa välillä paineita. En niin kovin mielelläni muistele noita aikoja 20 vuoden takaa enkä niin hyvin enää edes muistakaan.
Kävin eri kokouksissa ja hain aina lisää Pyhää henkeä.
Sitten tuli Toronton siunauksen jälkeisiä "siunauksia" Pensacolassa. Nuoret innostui siitä ja ehkä joku jo tuosta porukasta oli käynyt jossain siunausta hakemassa itselleen.
Eräässä nuorten illassa kokoonnuttiin lavalle rinkiin rukoilemaan.
Meni hetki, mä jotenkin menin sellaiseen tilaan että sain jonkin hengen kosketuksen niin, että kaaduin tai menin vain lattialle, nauroin hillittömästi ja kädet sekä jalat liikkuivat omia aikojaan. En enää muista mitä muuta olisin kokenut tai tuntenut. Se oli joskus v.-97.
Tämän jälkeen aina, kun alettiin rukoilla tai yksinkin rukoilin, menin tällaiseen tilaan ENKÄ RUKOILLUT.
Odotin vain mitä pyhä henki mahtaa tehdä tällä kertaa.
Odotin että jokin manifestaatio siis tulisi. Saatoin huutaa, kirkua ja jopa karjuakin. Saatoin olla jotain näkevinään, näkyjä tai muuta ihmeellistä. Odotin ihmeitä vain mutta menetin tajuamattani paljon.
Lopulta 2-3 kk päästä löysin itseni Ale-pubista ja kesällä aloin elämään vähemmän kristillistä elämää.
En niin mielelläni niitä aikoja halua muistella mutta tempauduin epäkristilliseen suuntaan.
Meni 2 vuotta sitä rataa kunnes töppäilin kunnolla.
Mutta se on eri tarinansa ja nyt mulla ei ole selkeätä muistikuvaa mitä tapahtui missäkin vaiheessa.
Jutun pointti on se, että sain eksyttävän pahan hengen, joka vei mut elämään juuri tyypillistä teinielämää.
Huonot valinnat tein. Mutta kaikki sen vuoksi koska en juurtunut Jumalan sanaan enkä uskonut tai luottanut vanhaan kunnon evankeliumiin.

Monet vuodet olen heittänyt hukkaan, olen ollut heiteltävänä ihmisten arpapeleissä enkä ole elänyt lukien Raamattua ja paneutuen siihen. Välillä olen lähtenyt miellyttämään maailmaakin, kulkenut kahta tietä ja elänyt haureudessakin. Olen myös kapinoinut ja syytellyt Jumalaa hyvin paljon kun elämässä on tullut liian monta vaikeaa juttua päällekkäin.
Viimeiset vuodet, 3-5 vuotta elin myös tätä kaikkea. On ollut jopa jokunen miekkonen ja mennyt.
Joku muslimi Egyptistä yhä edelleen yrittää kaikkensa napataksensa mut.
Olen ollut varsin huono kristityksi.
Toivon ettei enää elämä kovin heittelisi. Olenhan menettänyt mahdollisuuden saada oman perheen.
En voi enää olla edes katkera. En tiedä miksi mun elämäni juuri on mennyt näin.
Paljon on pois pantavaa.

Mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä silti lukea Raamattua, etsiä Jumalan teitä. 
Välillä masennun ja tuntuu pahalta sekä toivottomalta. Sitten tajuan katsovani asioita vain nurjalta puolelta. Saatan itkeä pahaa oloani yksin missä vain saan olla yksin, vaikka pyörämatkalla kotiini. 
Nyt huomasin erään kerran että kun taas kävin pahan oloni läpi, tulikin tilalle selittämätön ilo.
Käännyin Jeesuksen puoleen.
Nykyään saatan lukea Raamattua vaikka puhelimelta kävelylenkillä. Luen nyt Raamattua läpi vuodessa ja joka päivälle on omat ohjelmat, mitä luen. Rukoilen lyhyesti yleensä ennen kuin aloitan. 
Liikutun oikeasti, kun luen Jeesuksesta, hänen teoistaan ja sanoistaan. Raamattua voi lukea vain Pyhän hengen vaikutuksessa niin, että se tulee ravitsevaksi sielulle.
Luotan tähän Pyhään henkeen, joka tulee valaisemaan mulle Jeesuksen kirkkautta ja rakkautta. Se tulee, kun luen Raamattua.
Ei se ole kundalinihenki, ei sähkövirtaa (Marko Selkomaa kertoi sähkövirrasta muuten eräässä puheessaan!). Ei tarvitse odottaa ihmeitä tai näkyjä nyt, odotan vain ja janoan joka päivä kokea ja oppia lisää Jeesuksesta. Kaipaan uskovien yhteyttä, Herran läsnäoloa ja rauhaa.
Aamen.


perjantai 15. toukokuuta 2015

Rohkeasti asiaan taas, mikä on pelastus? Väärät opit ovat liian yleisiä, varo!

En ole mikään hengellinen opettaja, mutta haluan olla uskollinen sanalle ja itse Jumalalle.
Ja kuuliainen.

Eli lähestyin tuota Angelica Zambranon näkyä hyvin kriittisesti lopulta.
Olen saanut sitä käsitellä erään uskonveljen kanssa tässä myös ja muutenkin ollaan juteltu näistä New Age- jutuista joita eri kristillisissä piireissä ilmenee tavalla tai toisella.
Ja tämä uskonveli toi esille sen entisenä ns. spiritistinä miten tuo tyttö oli "kuollut", hän lukaisi näyn läpi ja totesi että tuttuja juttuja nuo oli, on mahdollista saada itsensä näyttämään lähes kuolleelta transsitilassa. En ole itse sitä nähnyt, että joku olisi muka kuollut, olen nähnyt vain kuolleita työni kautta. Mietin että olisiko useatkin "kuolleista nousemiset" vastaavia tiloja.

Joka tapauksessa, Angelica näki nuo näyt tuollaisessa tilassa. Ilmeisesti hän ei oikeasti kuollut kertaakaan vaikka siltä näytti. Toisaalta niitä sanotaan taivaskokemuksiksi, mutta mä sanon näyiksi.

Todella moni asia oli pielessä noissa näyissä. Ja niistä kerroinkin.
Mietiskelin että miten monta asiaa meneekin väärin, olennaisin on se nykyajan opetus että Jeesuksen ristintyö ei riitäkään että pelastuisi taivaaseen. Viel tarvitsisi tehdä vaikka mitä muuta, tuo näky antaa ymmärtää. Menemme vaikeissa asioissa, koska puhumme asioissa joita Jeesus on käskenyt pitää.
Älkäämme antako kenenkään eksyttää itseämme! Mutta omilla teoillamme ei ole minkäänlaista merkitystä pelastuskysymyksessä, sillä jos tunnustat syntisi ja ymmärrät että Jeesus on pessyt sut puhtaaksi kaikesta synnistä, kun otat hänet vastaan ja toki se edellyttää sitä, että tästä johtuen synnyt uudesti, ylhäältä, kun uskot näin että Jeesus kantoi ristillä kaikki syntisi, sairautesi ja heikkoutesi.
Hän tuli sinua varten! Hän rakasti niin paljon että antoi elämänsä ristillä sinun pelastukseksi!
Se oli todellista rakkautta se!
Kun sinä sen hyväksyt ja otat vastaan, synnyt Jumalan lapseksi.
Se edellyttää tottakai että ymmärrät olevasi syntinen ja vailla Jumalan armoa.
Ja että käännyt, kuljet Jeesuksen mukana tästedes. Rukoilet, luet Raamattua ja rakastut Jeesukseen entistä enemmän vain.
Tämä on asia, joka EI SAA unohtua kun evankeliumia kertoo. Varsinkaan kun edes puhutaan taivaasta ja helvetistä.
Tämän olisi pitänyt Angelicankin kertoa näkyjensä ohella, tai sanotaanko näin että Jeesuksen olisi pitänyt kertoa Angelicalle että miten ihminen tekee parannuksen.
Nykyajan opit piilottavat veren ja ristintyön.

Se on huolestuttavaa, että niin Angelica kuin monet kuuluisat puhujat ja profeetat kannattavat sellaista veretöntä evankeliumia. Se on nykyajan "uususkonto", toisenlainen evankeliumi joka on alkanut vallata alaa kristillisillä suunnilla.
Monet sanovat että joku puhuja on niin hyvä kun se tuomitsee mennarit (menestysteologit) mennen tullen ja saarnaa parannusta. Mutta jos on tarkkaavaisena oikein, niin voi havaita, että parannuksenteko on tosiaan vain luopumista elämänsä synneistä toki ja toimimista sen eteen että okei, nyt niinku lopetan tämän tai tuon...mutta kun Jeesus ei ole mukana niin mitä siitäkin sitten tulee? Anteeksi vain, mutta unohtuiko jokin nyt joltain?
Olet ehkä joku profeetta, mutta miksi sinua ei saisi arvostella ja koetella? Nyt elämme uutta liittoa, ei vanhaa. Ei ole enää liiton arkkeja eikä eläimiä uhrata, sillä Jeesus uhrasi itsensä.
Miksi se on niin vaikea asia hyväksyä? Onko se uskomatonta vai liian helppoa?
Ettei saa suorittaa mitään ihan itse, edes vähän?
Uskonnolliset ja lakihenkiset ihmiset niin mielellään toki tekevätkin.
Jotain on saatava itse tehtyä että pelastuu, eiks niin?

Miksiköhän kuitenkin tarvittiin täydellinen, synnitön uhri, ei eläintä vaan ihminen, täydellinen ja synnitön? Siksi, että mikään meidän tekomme ei ole niin täydellinen, että koko taipumus syntiin lähtisi pois ilman että me myös kuolemme jonain päivänä pois.
Kuljemme saman tien kuin Jeesus kulki. Ja uskoessamme ja valvoessamme, ollessamme tavallisia uskollisia uskovia päädymme pelastukseen.

Koetelkaa kirjoitukseni, lisään tähän vielä, tutkikaa ja koetelkaa se. Ole siunattu!

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Taivas- ja helvettikokemuksista jatkoa, varoitus vääristä opeista ja näyistä!

Palatakseni edelliseen blogiaiheeseeni, kerron lisää omia kokemuksiani ja ajatuksiani.
Eli se suuresti pelästytti mut ja sai toimimaan pelon hengessä. Ja totesin, että tämähän varsin syvältä, että jos nyt alan elämään helvetin pelko perseessä. Se ei ole Jumalasta.
Ei oikein ole se. Se johtaa vain pelon henkeen ja omalla kohdallani kävi näin että olin eksyä oikeasti.
Olin eksyä suorittamisen uskoon pelon hengessä. Suoraan sanoen tuollainen näky on niin kauhea ettei sellaista kellekään soisi katsottavaksi.

Mutta, tuohon taivas- ja helvettinäkyyn/kokemukseen palaten, EN SUOSITTELE KETÄÄN NOITA USKOMAAN JA LUKEMAAN. Ensinnäkin saatana pystyy jäljittelemään taitavasti, hiuksen hienosti Jumalaa mutta EI täydellisesti.
Tuossa näyssä lähes kaikki asiat oli väännetty päin mäntyä ja kieroksi.
EN SUOSITTELE katsomaan tuollaista todistusta jossa on Raamatun sanaan lisätty sellaista joita meille ei ole ilmoitettu.

Kukaan ei ole taivaan iloissa saati helvetin murheessa vielä. Kuolleet ovat ns. välitilassa odottamassa tuomiota. Tuonelassa tai Aabrahamin helmassa.
Nuo taivas- ja helvettinäyt eivät saa Raamatulta mitään tukea.
Raamatussa kyllä mainitaan kadotuskin, mutta ei montaa kertaa.
Siksi olisikin outoa että Jumala näyttäisi kadotuksen vielä erikseen ja vasten tahtoa näyttäisi sen.
Ja miksi Jeesus jätti hänet yhtäkkiä yksin, kun hän ojensi kätensä kohti Michael Jacksonia (?) ja sen jälkeen hänen kätensä myös oli liekissä ja matoja?
Angelica toki kertoi että kuuli vielä Jeesuksen äänen siinä mutta ei nähnyt häntä enää, alkoi demoni vetämään häntä kohti liekkejä ja nauraa sille kun sanoi että Jeesus on kanssani.
Se nauroi ja sanoi että eihän se kanssasi ole, olet ihan yksin. Turvaten Jeesuksen vereen side kuitenkin irtosi. Oliko kenties yritystä tuhota tyttö jo siinä kohtaa?
Jeesuksen veri ja voitto pätee kuitenkin kaikissa olosuhteissa, kuten myös näkytiloissa.
En henkilökohtaisesti usko että JUMALA tai JEESUS näyttäisi edes näkyä helvetistä meille.
Nämä kaikki on paholaisesta aika varmasti.

Angelica kertoi että enkelit rakentavat uskovien koteja siinä tahdissa kuin me teemme kaikenlaista hyvää maan päällä, rakennamme Jumalan valtakuntaa ja evankelioimme.
Tämä on vailla Raamatun tukea. JEESUS sanoi itse menevänsä rakentamaan meille asuinsijaa, ei maininnut koskaan että meidän tekomme ansiosta ne syntyisi. (Joh.14)
Sitten se elämän kruunu. Angelica kertoi että hän näki kruununsa jossa oli vasta muutama jalokivi. Hän odotti näkevänsä enemmän jalokiviä siinä mutta herra sanoi että vasta muutama on tehnyt parannuksen, 3500 on nähnyt todistuksensa. Hän kertoi että kruunu on saatava täyteen jalokiviä.

Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat! (Jaakobin kirje 1:12 KINB38)
Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele on heittävä muutamia teistä vankeuteen, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on oltava ahdistuksessa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun. (Ilmestyskirja 2:10 KINB38)

Toisin sanoen Raamattu ei mainitse edelleenkään näistä asioista mitään. 
En uskoisi mitään todistuksia joihin ei löydy mitään tukea Raamatusta. 
Mutta tässä on erittäin ovela esimerkki, kuinka vihollinen voi väärentää Sanaa mielensä mukaan. Vaikka parannustakin siinä näyssä kehotetaan tekemään, aiheuttaa se voimakkaan ahdistuksen kadotuksen hirveydet paljastaessaan jo aivan pelkällä tietoisuudella että mimmoinen se muka olisi. Näin koin itse kauhua tuosta todistuksella ja olin onneton yli viikon ajan. Kaikki hengellinen muuttui suorastaan myrkyksi mulle, tuosta näystä johtuen. Tuntui että sekoan kohta päästäni näitä asioita yhdistellessäni.

Pahinta tässä näyssä on se, että se muistuttaa paljon aitoa asiaa, mukaan lisättynä suoranaisia epäraamatullisia kohtia. Tällainen tempaa mukaansa sellaiset jotka eivät usko että Raamatussa on kerrottu kaikki mitä meidän tulee tietää.
Tässä mennään edelle Raamatun sanasta, tuodaan julki "salaisuuksia" joita Raamattu ei ilmoita.
Tosiasia on se, että Raamattu kertoo kaiken mitä ihmisten tulee tietää. Raamatussa on myös kadotus mainittu, mutta se ei ole mitenkään pääosassa. Jumala tietää sen hyvin, ettei kadotus-pelottelulla saada ihmisiä pelastukseen.
Myönnettäköön nyt se että 13-vuotiaana itse tulin uskoon "Tämä oli elämäsi"-trakun avulla, siinä näytettiin sarjakuvina ne 2 vaihtoehtoa mitkä olisi valittava. Se vain selvensi itselleni miksi on valittava Jeesus. Sen lisäksi se oli suht raamatunmukainen, koska siinä oli myös viimeinen tuomiokin näytettynä. Sen avulla itselleni selvisi että mistä on kysymys.

Mietin tuota että tuollainen epäraamatullinen taivas- ja helvettikokemus otettuani sen totuutena vastaan oli suorastaan lähes tuhoisa uskolleni. Pelkäsin helvettiä sen johdosta ja menin kaverillekin täräyttämään että nuo touhut tuo sun sielullesi vahingon. Loukkasin häntä tietenkin sitten.
Toivotaan että hän todella antoi mulle anteeksi, oli siinä selittäminen miksi menin sanomaan sille niin kuin sanoin.
Mulla oli suorastaan onneton olo ja ahdistunut. Ahdistuin syvästi siitäkin kun Lasse Heikkilä esiintyi shamaanimaisen musiikin säestämänä kirkossa vappuna. Suoraan sanoen tuo taivas- ja helvettinäky toi paljon psyykkistä ahdinkoa mulle. En olisi itse kestänyt varmaan tuollaista kokemusta ilman psykiatrista apua.
Ajattelin ahdistuneena päiväkaupalla että voi herran tähden minkälainen näky oli tytöllä...en osannut kritisoida sitä alkuun laisinkaan myös helvetin pelossa.
Vielä viikonkin kuluttua tuon kokemuksen luettuani olin niin ahdistunut että olisin voinut itkeä vaan.
Olin kuin järkyttynyt ja kokenut suuren ahdistavan kokemuksen, joka vaatisi lääketieteellistä apua jo.

Otin yhteyttä sitten erääseen tietämääni sananjulistajaan ja opettajaan, jonka koen raitishenkiseksi puhujaksi, nöyräksi hengessä ja totuudessa. Juteltiin vielä, mä olin jo rauhoittunut kun mieleeni muistui hänen puheensa että meidän on uskottava mitä Raamattu sanoo. Jumala voisi ilmoittaa itsensä toisellakin tavalla kuin Raamatussa sanotaan, mutta mistä me silloin tiedetään että Jumala puhuu? Aamen tälle!
Nykyään uskotaan paljon sellaista mitä Raamatussa ei ole sanaakaan mainittu.
Näkyjä nähdään ja kokemuksia koetaan. Nimenomaan kirkoissa ja seurakunnissa puhutaan näistä.
On paljon sanomaa joissa myös laitetaan uusiksi se mitä Raamattu kertoo. On myös veretöntä evankeliumia paljon.
Jeesus oli tämän suhteen tarkka: Te eksytte koska ette tunne kirjoituksia.  Matt.22:29.
Jos me emme hyväksy mitä Raamattu sanoo, me eksymme.

Luuk.21:8 "Niin hän sanoi: "Katsokaa, ettei teitä eksytetä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen se', ja: 'Aika on lähellä'. Mutta älkää menkö heidän perässään.

Varokaa kaikkea, pysykää Herrassa. He pyrkivät eksyttämään, jos mahdollista, valitutkin.
Turvallisinta on mennä sitä vanhaa ristin tietä, se on ainoa tie taivaaseen.
Ei ole toista evankeliumia.
Gal.1:8 Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.

Uskallan sanoa tämän myötä siis, ettei tuo kokemus kestä Raamatullista koettelua. Suosittelen varomaan kaikkia ilmestysjuttuja joita tulee näinä aikoina ja tulee vastakin tulemaan.
Mulle sanottiin että jos ruoka on myrkytetty, se tulee kokonaan heittää pois eikä hyväksyä yhtään siitä syötäväksi.

Pysykää Jeesus-tiellä ja tehkää parannusta, mutta muistakaa että Jeesus-tie vie taivaaseen. Jos uskovanakin on mitä tahansa syntiä elämässä, edelleenkin on parempi tehdä parannusta asioista mutta ei pelon hengessä että riittääkö se tai riittääkö minun tekoni taivaaseen pääsyyn. Sinun tekosi eivät sinua pelasta, se on ainoastaan Jeesuksen sovitustyö. Veren evankeliumi. Ei ole toista tietä.
Tuossa näyssä oli piilotettu kokonaan uskon pelastava voima. Tuossa näyssä korostettiin sitä, miten synnitön pääsee taivaaseen mutta tahallaan piilotettu se tekijä, että Jeesuksen veressä meidät puhdistetaan, ei ole muuta tietä. Ei vaikka välttelisit mitä tahansa syntiä, pelasta sinua.
Siksi on vakava asia, millä tavalla kerromme helvetistä jos ikinä sellaista tarttee puhua.
Jos me tuomitsemme ihmisen valmiiksi emmekä kerro sitä totuutta että Jeesus ei odota muuta kuin me hyväksymme hänen sovitustyönsä pelastukseen, että se on AINOA TIE TAIVAASEEN, niin teemme varsin tuhoisaa työtä.
Se on fakta homma, ettei edes uskovat ihmiset ole niin täydellisiä, että omilla teoillaan pelastuisi, sillä JOKAINEN joka tahtoo taivaaseen päästä, tarttee JEESUKSEN. Hurskainkin hurskaus on Jumalan silmissä kuin likainen vaate. Kaikki meistä on samalla viivalla tässä asiassa.

Jes.64:5 Kaikki me olimme kuin saastaiset, ja niinkuin tahrattu vaate oli kaikki meidän vanhurskautemme. Ja kaikki me olemme lakastuneet kuin lehdet, ja pahat tekomme heittelevät meitä niinkuin tuuli.

On siis aika hävytöntä väittää, että meidän tekomme meidät pelastaisi. Se on vain Jeesuksessa se pelastus.
Joudun nyt lopettamaan, mutta toivottavasti joku sai tästä pelastusvarmuuden sen jälkeen kun on erehtynyt lukemaan väärää opetusta. 

torstai 7. toukokuuta 2015

Taivas- ja helvettikokemukset syynissä

Tartun arkaan aiheeseen lähinnä omana kokemuksenani, mitä koin kun luin ja katsoin videoita mm. "he möivät sielunsa saatanalle" (youtubella on), Angelica Zambranon taivas- ja helvettikokemukset joista oli selostus videolla ja myös suomennettunakin 2 ensimmäistä vierailua.
Tuo ensimmäiseksi mainittu video löytyy englanniksi ainoastaan tietääkseni, nimellä "they sold their souls to satan/devil."
Voisin sanoa että nuo pakettina yhdessä tarjoavat suorastaan hiuksia nostattavan karmeat kokemukset herkkiksille. Itselleni tuo setti oli sellainen että vieläkin toivutaan, katsoin jo toista viikkoa sitten nuo, vappuviikon maanantaina.
Olen ollut masentunut ja ahdistunut, myös Jumala-suhde on ollut äärimmäisellä koetuksella.

Tuo rock-musiikkia käsittelevä video jonka ekana mainitsin, käsitteli monen suositun bändin saatanallisia säkeitä, helvetillä pelleilyn, saatananpalvonnan ja sanoitukset alitajuisesti vaikuttavina.
On sanottu että musiikissa on takaperin sanomia ja se tuntuu pitävän paikkansa.
Myös hengellisessä musiikissa voi olla sanomia takaperin, mutta sanoma voi olla eri kuin sekulaarimusiikissa.
Monikaan ei ole niitä varmaan tutkinut, mitä sanomia missäkin biisissä löytyy.
Itse epäilen tunnistaisinko välttämättä takaperin sanomia aina välttämättä englanniksi ja menisikö ne alitajuntaan niin hyvin kuin suomenkielinen, vaikea sanoa.
Englannin kuullun ymmärtäminen on ihmeellisesti kuitenkin harjaantunut viimeaikoina kun vaan aloin katsoa videoita jenkeistä (uutisia lähinnä).
Tosin aina tuntuu löytyvän uusia sanoja opittaviksi.

Tuo oli varsin pitkä videoiden sarja kuitenkin, tuossa 'they sold their souls to satan', melkein tunnin yksi video ja viimeisissä oli tehosteena jollain tavalla tehty helvetti-efekti, jonka alkuperää en tiedä mistä se on napattu. Kyllähän se varsin karvoja nostattava kokemus oli.
Sen päälle lue vielä mitä Angelica Zambrano koki taivas- ja helvettikäynnillään, niin karmea paketti on valmiina!
Itse en lue itseäni kovinkaan kummoiseksi kristittynä, oon koko yli 20 vuotisen uskossaoloaikani kompastellut, langennut, ollut maailmassa, tehnyt asioita joita Jumala vihaa.
Sanoisko että jotain 25-26 vuotta on kun uskonratkaisuni tein.
Siis mulla ei ole varaa ketään tuomita, ilmoitan heti. Se on Jumalan sana, joka tuomitsee.
Painotan sitä.

Laittaisin lainauksia tuosta kokemuksesta, jotka mielestäni vääristivät pahasti armoa.
Nimittäin on niin, että moni uskossa ollutkin joutuivat helvettiin jostain synnistä, joka oli varsin lohdutonta eikä sitä tähdennetty tarkemmin, miksi.
Toki hyväksyn sen että taivaaseen ei pääse mitään syntiä ja pahuutta, mutta miten me sitten puhdistumme jollemme Jeesuksen kautta? Uskomalla Jeesuksen Kristukseen?
Tuosta kokemuksesta, kun Angelica näki helvetissä paljon uskovia, oli varsin karu vaikutus.
Haluaako Jumala pelotella omansa helvetin tulella konkreettisesti, tällaisilla näyillä ja kokemuksilla? Jos näin on, niin koko käsitykseni kristinuskosta on täysin mullistettu.
Kaikki, mihin ennen uskoin, Jumalan rakkaudesta, olisikin väärää.
Kaiken kaikkiaan aika lohduton vaikutelma jäi itselleni tästä kokemuksesta ainakin.

http://www.divinerevelations.info/documents/prepare_to_meet_your_god/finnish_prepare_to_meet_your_god_angelica_zambrano_saving_again.pdf
(varoitan, tuo on sellaista tekstiä että herkempi voi hyvin ahdistua, mutta haluan lohduttaa että Jeesus antaa rauhan ja armonsa rakkauden avuksi.)

Uskon kyllä suurimmaksi osaksi tuon näyn olevan kuitenkin todellinen, mutta itselleni heräsi suunnaton ahdistus, pelko ja epävarmuus.
En haluaisi ajatella noita asioita yhtään ylimääräistä.
Olen itse tullut uskoon 13-vuotiaana sillä tavalla että näin trakun "Tämä oli elämäsi" ja hyvin selkeästi tajusin että tulemalla uskoon voin välttyä helvetiltä.
En tiedä miten sitten asennoitua helvettiin joutumisella uskovaisena, voiko olla näin että jos uskoo Jeesukseen vapahtajanaan ja silti välillä tekee syntiä, niin päätyy helvettiin?
En saanut tästä asiasta selvää varmuutta.
Mua ahdistamaan jäi hyvin paljon tuosta kokemuksesta lukeminen jälleen että taisin muitakin ihmisiä alkaa ahdistamaan myös puheillani.

Itse en väitä olevani täydellinen, mutta uskon että Jeesus on kuollut syntieni takia ja puhdistaa mut kaikesta synnistä, että musta tulee taivaan perillinen.
Se tietysti edellyttää sitä, että jätän synnillisen elämäni ja otan Pyhän Hengen opastuksen jokapäiväiseen elämääni, tarkoittaen sitä, että hengen uudistusta tartten JOKA päivä.
Huomaan, miten äkkiä vanha ihmiseni, joka on se osa minusta joka on synnillinen edelleenkin, tahtoo silloin ottaa minussa vallan kun en rukoile ja pyydä apua sekä johdatusta päivittäin.
Luen Raamattua tavoitteella vuodessa läpi, sen haluaisin ottaa jokavuotiseksi tavoitteekseni.

http://www.kotipetripaavola.com/Jumalanpalveleminenhengenuudessatilassa.html

Tuossa linkissä osviittaa siitä mitä selkeimmin esitettynä mitä on hengen elämä vs. lihallinen elämä.

Mun jälkimaininkini noista todistuksista olivat varsin rankat.
Välillä pelkäsin että masentumisen lisäksi menee kestokykyni yli koko juttu...
Mua masensi tavattomasti, mietin et voiko olla totta että tuollaista on, helvetti edessä kuoleman jälkeen todella jos en kulje Jeesuksen kanssa?
Uskossa on sinänsä helppoa elää kyllä, mutta siinä pitää tehdä valintoja, kenelle elän ja miten päiväni elän. Pitää luopua asioista, jotka erottavat Herrasta Jeesuksesta.
Tänään teen taas sen valinnan, vaikkei tie ole helppo aina kulkea.
Armoa ja rauhaa, Jumala tahtoo rakkaudellaan vetää meitä parannukseen, ei vihalla eikä rangaistuksella. Jumala tietää mitä vahinkoa uhkailu ja rangaistus tekee meissä eikä hän halua meitä särkeä, vaan parantaa. Aamen.

torstai 30. huhtikuuta 2015

Angelican taivas- ja helvettikokemukset

Angelica sai nähdä helvetin ja taivaan 3 kertaa. Helvetin kohdalla melkein voisi sanoa että "joutui" mutta sekin näkeminen (en sano näyksi, koska kyseessä on aivan eri asia, henkilökohtainen käyminen ja näkeminen).
En käy läpi uudestaan tätä, mitä hän koki, laitan vain tähän linkin joissa on tekstit ja videotkin löytyy helposti YouTube-haulla.

http://www.divinerevelations.info/documents/prepare_to_meet_your_god/finnish_prepare_to_meet_your_god_angelica_zambrano_saving_again.pdf

Kerron enemmän, mitä itse sain näistä itselleni. Nuo käännökset puhukoot omasta puolestaan.
Eräänä iltana, oli varmaankin maanantai-ilta, jolloin myöhään aloin kuunnella todistusta YouTubella englanniksi, kun en tiennyt että olisi ollut suomennoksiakin näille kokemusten todistuksille.
Mua ahdisti etenkin se, että Angelica joutui olemaan kuolleena 23 tuntia ja heräsi kuolleista sen jälkeen. Sain jotenkin uneeni että mun on mentävä jonnekin ja mua ahdisti. En tiedä, olisinko itse kyennyt tuollaiseen kokemukseen että mun täytyisi kuolla sitä varten.
Tämän jälkeen kahtena peräkkäisenä päivänä kuoli potilas jotka molemmat jouduin laittamaan.
Ikäänkuin kruunasi asian. Kuolema.
En enää edes heidän kohdallaan ajatellut, mutta kyllä pisti miettimään pelolla, mihin lie sielut joutuneet... :-/
Nyt on sattunut 3 kuolemaa, joista 2 mun työvuorossa. La-aamuna kohtasin myös kuoleman.
Tiistai-aamuna kuollut oli jo varhain aamusta siirtynyt ajasta ikuisuuteen.

Tämän näyn 3. osa oli se, joka ajoi jälleen mut parannuksen tekoon. Ahdisti 2 päivää, oli lohduton olo noista kokemuksista lukeneena.
Eilen illalla taas oli pakko käydä rukoukseen ja tekemään uutta parannusta. Niin taas taakka lähti sydämeltäni ja se keveni.

Rukouksessani sanoin, että en halua että mikään erottaa minua sinun rakkaudestasi.
En halua että mikään synti estää pääsyni taivaaseen.

KAIKKEIN pahin asia mikä näyssä oli, oli uskovat helvetissä, ne jotka elivät kaksoiselämää, olivat nimikristittyjä, eivät koskaan luopuneet synneistään vaikka kuinka olivat herran huoneessa töissä.
Voi Herra, armahda! Anna nyt herätys huoneisiisi ja käännä ihmisten sydämet sinua kohti!
Niin moni turvaa itseensä, korottavat itseänsä kirkoissa. Ovat ylpeitä, varastavat Herralta, elävät kaksoiselämää. Ollaan hurskaita kirkossa ja ulkopuolella ei uskoviksi uskoisi.
On haureuden harjoittamista, mammonan palvontaa, humalahakuista juomista, kaikenlaista syntiä.
On itsekkyyttä, itsensä pönkittämistä, katkeruutta, herjaamista, vihaa, kaikenlaista syntiä.
Niistä TULEE tehdä parannus.
Monet myös kavaltavat rahaa Herralta.
Pahinta on, että syntiä vähätellään, ei ajatella yhtään että JUMALA on sitä vastaan.
Me ihmiset vähättelemme sitä, mutta synti vie tuhoon myös uudestisyntyneen kristityn, jos sitä elämässään hellii eikä luovu.
Mä olen eräistä asioista myös kavahtanut, haluan tehdä heti pesäeron, hakata käteni poikki, repiä silmäni päästäni ENNEMMIN kuin ne viettelisivät minua ja vetäisivät helvettiin.
Ja tämä tarkoittaa sitä, että mä luovun niistä asioista, mistä tahansa, joka erottaa mut Jeesuksesta!

Nyt on aika, ystäväni, rakkaani, tehdä parannus. Nyt on pelastuksen päivä! Etsikää Herraa kun hänet löytää voidaan!

Jeesus näytti eri rock- ja pop-muusikot jotka olivat myös helvetissä. Michael Jackson paljastettiin satanistiksi. Ja sehän nyt oli selvää, hän teki paljon merkkejä saatanalle esiintyessään.
Baphometin merkkejä, erityisen paljon myös 666-merkkejä.
Hänet Angelica näki helvetissä. Samoin Selenan (oliko se Gomez, joka surmattiin, kuitenkin varmasti sama henkilö).
Katsoin maanantaina tai tiistaina videoita, joissa näytettiin joitakin videoille taltioituneista merkeistä, joita hän teki esiintymislavalla, samoin kuin videoilla. Hän pystyi hurmaamaan yleisöt ja faninsa. Nämä hän oli saanut itse pimeyden Herralta.
Pari kolme kappaletta näytettiin, joissa Jackson osoitti pilkkansa Jumalalle ja Jeesukselle.
Hän jopa teetti itsestään patsaan, jota ihmiset näkyivät eräässä videossa palvovan.
Tosin se oli kuvitteellinen patsas mutta kuitenkin.
Selena sanoi, että sano ihmisille etteivät kuuntelisi hänen musiikkiansa, sillä he joutuvat helvettiin!
Samoin myös näiden muiden lukemattomien okkultistimuusikoiden, jotka selvästi osoittavat kunniaansa saatanalle, mainitakseni joitain esim. Lady Gaga, Nicky Minaj...
Näitä on hyvin monta suosittua popparia, jotka ovat myyneet sielunsa saatanalle jotta menestyisivät ja rikastuisivat.
Kuunnelkaa musiikkia, jotka ylistävät Herraa! Älkää mitään maallista!
Samoin kristillinen poppi ei ole sen pyhempää, luopukaa niistä!
Se ei pelasta! Ylistäkää Herraa, rukoilkaa ja etsikää häntä! Älkää menkö kirkkoihin viihtymään konsertteihin, rap-musiikin tai reggaen merkeissä. Pelastatautukaa Jeesuksessa ja viekää sanomaa myös maailmaan!

Aika jännä juttu, olin kerran salilla, koetin kokeilla spotifyn kautta kuunnella jotain treenimusaa, niin siellä soi Nicky Minaj. En kestänyt kuunnella kuin ehkä sen yhden tai pari kappaletta, sellaista se oli korville että en kyennyt enempää kuuntelemaan.
Olen kuunnellut eniten Misty Edwardsia, koen siinä olevan pyhyyttä ja ylistystä, mutta en enää ole varma siitäkään tuon helvettikokemuksen jälkeen että onko se Jumalan tahdon mukaista.
En pysty myöskään enää kuuntelemaan heviäkään. Eikä ole suuri menetys. Todennäköisesti sekin on musiikkia joka on syntynyt helvetissä. Eikä kukaan kristitty, uskova sitä kykene pyhittämäään.
Paljon on musiikkia, jotka on tehty saatanan kunniaksi ja eksyttääkseen ihmisiä.

Oi Herra, kuka voi pelastua? Sanoit, ettei kaikki jotka sanovat "Herra, Herra" pelastu.
Voivatko nämäkään gospelmuusikkomme pelastua? Herra, sinä tiedät! Pelasta minut siitä, etten kuuntelisi väärällä mielellä, maailman hengessä mitään!

Kiitos, Herra, että annoit tämän sanomasi, nyt ymmärrän paremmin että sinä olet syntiä vastaan ja haluat varoittaa ihmisiä, omiasi ja maailman ihmisiä, sinä haluat pelastaa mistä hyvänsä jonkun joka on sinulle otollinen ja ottaa sinut vastaan!
Sinä et ota kahden tien kulkijoita, sinä otat mukaasi hääjuhliin vain ne, jotka totisesti sinua etsivät.

Kohta, oi kohta, milloin tahansa Jeesus voi palata ja hakea meidät pois. Se on ARMOTALOUDEN ajan LOPPU. Sitten ei enää pelastu kukaan, jotka jäävät maailmaan kun Jeesus hakee omansa.
Se on lopullinen asia. Karitsan häät alkaa ja turha kenenkään enää tulla koputtelemaan oville.

Helvetti on todellinen paikka eikä sieltä pääse enää pois! Se on ikuinen tuho! Sinne ei kukaan sinne joutunut halunnut. En halua sinunkaan sinne joutuvan. Ota nyt vaari tästä, sillä et voi tietää tuleeko toista mahdollisuutta!
Tämä on vain totuus. Minä en tuomitse. Kerron vain sen, jonka Jeesus on näyttänyt todistajalleen.
Ota vaari tästä hetkestä!
Mikäli olet uskossa ja elänyt itsellesi, Jumala ei sinua pelasta. Herra haluaa sinut kokonaan, Herra haluaa työntekijöitä elon pelloille! Älä enää elä itsellesi, nauti elämästä ilman mitään hätää ikuisuudesta. Tee parannus, etsi se ensimmäinen rakkaus, ole palava äläkä rakasta maailmaa!
Maailman rakkaus on vihollisuutta Jumalaa vastaan!

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Poimintoja...

Tässä intouduin kirjoittamaan vaikka alkuperäinen ajatus oli mennä mahdollisimman aikaisin nukkumaan. Koira käytetty jo klo 20 nurkilla pisulla ja lenkillä, tiskit kaikki tiskattu ja enää suihkuun meno.
Iloitsin edeltä kovasti erästä siunauksellista keskustelua erään uskonsisaren kanssa.
Olemme selvästi hengellisesti samoilla viivoilla.
Nyt haluan kuitenkin varoa ripustautumista kehenkään ihmiseen ja hänkin on mulle suhteellisen kaukainen tuttavuus facebookin kautta pääasiassa uskovien ryhmien kautta.
Olen aiemminkin tukeutunut liikaa johonkin ihmiseen ja se on ollut tuhoisaa uskolleni että olen uskoni elänyt jonkun toisen siivellä.

Päätinkin aloittaa uskontaipaleeni nyt talvella ns. puhtaalta pöydältä. Ilman mitään ihmisiä siinä ohella, ihan itsekseni, minä ja Jeesus.
Sanon, ettei se helppoa aina ole pysyä päätöksessä. Mua on siekkari jo reilun kuukauden aikana kokeillut vaikka mitä konstia, mun vanhoja lankeemuksia kaikkia ja kaunoja.
On pyörinyt katkeruus jonain päivänä joitakin kohtaan, siitäkin on sitten selvitty.
Pahin tähän mennessä oli epäuskon ajatukset.
Sellaiset, joita on tullut ennenkin. Ja vielä tyyliin että minä ajattelen nyt näin.
Onko Jumalaa sittenkään olemassa ja kaikkea muuta ajatusta pari kolme päivää, alkoi masennusmieliala ja lankeaminen syntiin jo mielessä poltella kun lopulta erääseen fb-ryhmään kerroin tästä. Ja siinä samassa mulle valkeni, että perkelehän se mua yrittää ansaansa ajaa.
Samassa musta pakeni!
Ei enää palaneet samat ajatukset kun ne lähti!
Se oli eräs tällainen ns. läheltä piti juttu.
Kaikkein parhainta on selvitä läpi koetukset ja kiusaukset, niin aina uskossa pääsee kasvamaan.
Se vahvistaa uskoa, todella!

Eräs hyökkäyksen tyylinen juttu oli mm. facebookissa, kun jaoin Jokitaipaleen kirjoituksen Uusi Suomessa. Eräs tietääkseni ateisti ja kristinuskon vastainen sanotaanko spn-avioliittolain kannattaja kirjoitteli nasevasti kommenttejaan, mutta koen itseni jokseenkin huonoksi puhumaan lasten oikeuksista koska mulla ei ole omia lapsia (kipeä asia, todella!) enkä jaksaisi tuollaisia väittelyjä omassa facebookissa käydä. Koetin sanoa että en viitsi väitellä tästä, tuli sieltä vastaus ettei riitä vain perusteluja väitteilleni. Yritä siinä sopuisasti lopettaa, no mä en lopulta vaan enää jaksanut enkä viitsinyt jatkaa koska mielestäni vänkääminen on vaan niin turhaa kun tiedetään että on valmiiksi molemmilla eri mielipiteet. Siitä tulee vain vääntö mutta kellekään ei tule parempi mieli.
Ko. henkilö on selkeästi Jeesus-vastainen, hän kerran inhoten päivitti faceen että voi jestas kun noi lapset veisaa virsiä joita srk:n kerhossa olivat oppineet.
2. Tim. 2:23 kohdasta loppuun on hyvä neuvo että vältä tyhmiä ja taitamattomia väittelyitä.
Pitäisi yrittää sävyisästi ja lempeästi vastailla. Se puoli tarttee vielä kasvamista mussa ja jostain sen joskus on toki lähdettävä. Mutta mä jätin nyt tuon väittelyn sikseen, koska tiesin olevan vaikeata lopettaa se sävyisästi.

Niin se sv yrittää Herran omia eri tavoin eri päivinä koetella, mutta kiitos Herralle että kaikesta on jotenkin edes selvitty.
Mun on tehtävä selviä ratkaisuja, miten toimin jatkossa etten elä enää kuin lihassa, että voisin olla väkevä Herrassa. Muutamia asioita tulee jättää ehdottomasti pois, kuten päihtyminen alkoholista.
Muitakin asioita on, kuten haureus, siihenkään en halua palata enää takaisin.
En halua elää kuin ihmiset maailmassa vaan erottautua siitä, että he näkevät mikä Herra on.
Olen todistus siitä ihmisille, jotka eivät sitä muutoin näkisi. En voi siksi enää päihtymistä hakea enkä elää myös muutenkaan elämää, josta olisi muutenkin tehtävä parannus.

Monia asioita on, jotka on hyvä raapustaa erilliseen kirjaseen eräänlaisen työstämisen alle. Tällaisia ajatteleepi hän. Herran "fundamentalisti"...

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Vastustusta ja elämääni Kristuksessa

On ollut taas muutama päivä mulla aikaa kuunnella puheita, vastaan tuli Rauno Helpin YouTubella olevat puheet tällä kertaa, ennen sitä kuuntelin Petri Paavolan puheita oikein imien sitä mitä Jumala tahtoi mulle kertoa.
Nyt olen jatkanut sitä linjaa. 
Kuuntelin myöskin Marko Selkomaan saarnoja 2 kpl ja elämänkertomuksen Astu tarinaan -ohjelmassa. 
Todella hyviä ja siunaavia puheita, kuuntelin jopa kaksi kertaa. 

Nyt aloin nähdä ja kokea selvemmin miten selvitä vaikeista asioista joita tulee aina munkin elämässä vastaan. 
Näin joskus unta kun olin lapsuuden kotini yläpuolella ilmassa ja näin kuinka olin köydellä kiedottu ympäriltäni. Huusin muistaakseni Jeesusta ja kahleeni aukesivat heti. Näin hahmon jonka tiesin saatanaksi, mutta se oli kuin joku huppupäinen kasvoton hahmo mustassa kaavussa ja kuin tolppa lähinnä. Sitten näin pallon näköisiä juttuja tulevan sen suunnasta kohti mua. 
Tämä uni palautui mieleeni kun Rauno Helppi puhui kuinka tää siekkari heittelee palloja meitä kohti kokeillen mikä niistä  on se joka kaataa meidät maahan ja saa meidät tyrmättyä. Sen vuoksi samat ongelmat jatkuvat myös elämässä ihmisillä. Ja minullakin. 

En tiedä, kyllähän ne vaikeudet tulevat hyvin yllättäenkin, totean tähän jatkoksi kun väliä on tämän aloittamiseen lähes viikko.
Jotenkin en kerennyt viemään juttuani loppuun asti.
Voisin toki kirjoittaa ihan vain päiväkirjaakin itselleni johonkin vihkoon, mutta en ole niitä harrastanut vuosikausiin koska en halua kuitenkaan jättää jälkeeni aineistoa jossa olisi liikaa totuuksia itsestäni.
Nytkin on tarkoitus tuhota yli 10 v. vanhat päiväkirjani.

Mutta, nyt tuli tässä välissä taukoa tämän blogin loppuun kirjoittamisessa ja se jutun alkuperäinen asia ja ajatus on unohtunut.
Mutta sen haluan tuoda tähän esille, ettei uskossa eläminenkään ole päivästä toiseen yhtä helppoa.
Mulla tuli tuossa eräs päivä taas jotenkin outo fiilis, kummallisia ajatuksia ja se jatkui pari kolme päivää. Tajusin sitten, palasi mieleeni miten Petri Paavola opetti että stana voi tulla meidän ajatuksiimme jopa teeskennellen meitä tai olevansa Pyhä Henki.
Nyt kun sen tajusin, mun fiilikset vapautui, kerroin siitä erääseen ryhmäänkin.
Niinhän siinä kävi. Jouduin melkoisiin koetuksiin ja mua vietiin kuin pässiä narussa lähes eilen, kunnes asian kerroin ja kappas, mieli muuttui siinä hetkessä.
Vapauduin.

Tästä päästiin itse aiheeseen, kun, no okei mulla ei oo nyt kohtia tähän Raamatusta suoraan lainattavaksi enkä toisaalta kirjoita suoraan siinä tarkoituksessakaan. Nimittäin en tiedä Raamatusta kohtaa jossa kerrotaan näin yksityiskohtaisesti, miten siekkari toimii.
Mun liha oli valmis tekemään pian syntiä, kunnes kiusaajani joutui lähtemään pakoon.
Siinä samassa helpotti nimittäin. Tällä kertaa pääsin näin helpolla.
Vaikeinta on se että kun joutuu itse lihassaan kapinaan Jumalaa vastaan ja on tavallaan itsensä "vanki" niin takana onkin valhe.
Miten ovelaa! Ja nyt kun se paljastuu, olet vapaa! Miten se on mahdollista?
Se on asian jonka voisi mieltää ihmeeksikin jollei tunne henkimaailman lainalaisuuksia.
Ajattelinkin ruveta lukemaan erästä kirjaa, joka paljastaa tod.näk. vihollisen juonia lisää.
Kirja on Paholaisen kirjeopisto.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Puhdasta opetusta ja sanaa, väkevästi vahvistavaa

Olen kaivanut itselleni Petri Paavolan opetuksia kuunneltavaksi YouTubelta. Oli hienoa että löysin niitä koska tykkään kuunnella sitä mitä hän puhuu. 
Jo aikoinaan olen netissä kuunnellut hänen puheitaan ja mieleen jäivät. 
Suoruus puheissa ja alkuseurakuntamallin tuominen esille myös.
Mutta myös ehdoton Raamatun ilmoitukseen luottaminen ja siihen perustaminen. Ilmoituksia ei Raamatun ulkopuolelta oteta vastaan eikä ajatella niin että Raamatussa ei olisikaan kaikkea kirjoitettu. Raamattu on absoluuttinen ilmoitus Jumalalta eikä muita teoksia ole luvattu antaa.
Eli kaikki muut kirjat ovat ihmisestä ja osa erittäin rankkaa valhetta. 
En nyt kerro siitä enempää koska se olisi kuitenkin oma alueensa.

En ole mestarikirjoittaja enkä opettaja, mutta noin muuten tykkään kirjoitella ja haluaisin ajatuksiani oikein mielelläni myös jakaa ajatuksia.

Mutta erittäin mielelläni kerron myös oman tarinani joka ei ole mikään mestarillinen menestystarina mutta en nyt mene mihinkään yksityiskohtiin nyt enkä koe asiakseni vuodattaa tänään elämäni tarinaa tähän.
Kerron vain lyhyen todistukseni itsestäni ja viimeaikaisesta kokemuksestani.

Jouduin tavallan hengelliseen erämaahan joskus v. 2010 paikkeilla. Tai mihin lie, todella vaikea sanoa mutta koin uskoni joutuvan kertakaikkisen uudistumisen tielle ja halusin jostain syystä ravistaa itseni kaiken oppimani IHMISLÄHTÖISEN ja teennäisen ns. hengellisen tarjonnan tieltä pois. Kaikesta epäterveestä opetuksesta ja äärikarismaattisuuden  harhateiltä myös halusin päästä ja löytää aidon, oikean Jumalan tuntemuksen ja Kristuksen Jeesuksen. Olin varmaan itse uskossani kasvanut vinoon.
Se johti mut lopulta kuitenkin liiankin kanssa loitolle Jumalasta että uskoni oli lähes kuollut. Olikohan se kesä 2013 tai mikä, jolloin pelästyksekseni löysin itseni ajattelemasta agnostikkomaiseen tapaan. 
Toisaalta tunsin toisinaan joskus kristilliset oppimani asiat ohjenuorana elämässä joskaan en elänyt uskon sisällä.
Mutta tiesin, että Jumala taatusti on olemassa tai uskoin, mutta olin loitontunut ja vieraantunut jo hänestä.
En oikein enää tarkalleen muistanut minkälainen hän on. 
Muistikuvat olivat kovin hatarat ja kaukaiset.
Kävin kuitenkin solussa vaikka en oikein kokenut mitään itse kostuvani. Olipa joku porukka jota tavata ja toisinaan saada hyviäkin ideoita sieltä.
Mitä nyt tuntui välillä et solun vetäjä oli aika tiukka täti :D.

Aloin viimekesänä kokea sellaista kaipuuta Jumalaa kohtaan ja kokea sitä rauhaa ja rakkautta. Olin kovin tyhjä sisältäni ja kaiken suhteen olin kuin ilman mitään tarkoitusta palloilemassa täällä.
Koin etten kuulu minnekään eikä mulla ole mitään eikä ketään. Sinkkuna ollessa oli kovin vaikeata kokea tätä ja masennuinkin jonkin verran mutta sinnittelin ettei masennus veisi vielä syvemmälle mua.
Vetäydyinkin ennemmin omiin oloihini, kun en ole muutenkaan yltiösosiaalinen ikinä ollut. Yritystä oli kyllä joskus. 

Aloin pyytää rukousta solussa puolestani että uskossa pääsisin kokemaan jälkeen kaipaamani rakkautta ja rauhaa elämässäni. Olin niin kovin tyhjä. 
Rukousaiheen annoin muutamia kuukausia sitten. Joskus syksyllä. 

Olen pyrkinyt elämään terveellisesti nyt ja oikein. Löysin uusia blogeja, dieettejä ja sain oikein saliohjelmankin joka vaihtuu kuukausittain. Ei siinäkään mitään. Kivahan se on salilla käydä. 
Mutta mistään en saanut kuin tilapäisen tyydytyksen mutta en sen parempaa. 
En ole saanut sielunrauhaa. En sitä täyteyttä mistään noista jutuista.
Hetken aikaa jopa joku mystiikkakin veti puoleensa jota koin Bodybalance -tunneilla. Oikeastaan en kokenut niillä tunneilla silti Jumalan rauhaa koska niissä joogaan perustuvissa jutuissa sitä ei todellakaan ole!
Jätin mm. sen tunteen vuoksi käymisen siellä sekä myös kroppani kipujen takia.
Jooga ei ole hyvä ja mä niin sen koin heti. 
Jätin sen sikseen koska koin sen jutuksi joka ei ole hyväksi mulle ja oon saanut vahvistuksen sille. Kenties vain heti sain kokea ja mua varoitettiin ettei se kuulu mulle. Siinä on henkivaltojen vaikutus heti mukana. Koin eräänlaista vastavoimaa mutta en mitään siunaavaa. Joku tai jotkut ehkä saavat hyvän tuntuisia kokemuksia mutta koska henkivallat ovat siinä, itse koin vastavoimaa koska olin kuitenkin Kristuksen oma vaikken niinkään juuri silloin sisällä jutussa ollutkaan. 
Samoin olen kerran saanut kokea outoja intialaisen päähieronnan yhteydessä.

Tiedostin 3 viikkoa sitten että nyt olen kertakaikkiaan väsynyt elämään näin omavoimaisesti ja itseriittoisesti. Ihmisen viisaus ja kaikki alkoivat tympiä ja väsyttää. Iski niin kova jano ja etsin käsiini ekana Petri Paavolan kotisivut. Hänen puheitaan aikoinaan kuulin ja kuuntelin valtavan kiinnostuneena.
Nyt tiedän, mikä siinä oli syynä. Mua kiehtoi että jonkun asenne on niin puhtaan aito Jumalan sanaan ja paloi täysillä. 
Nyt kuuntelin muutamaa hänen puhettaan ja olen niin imenyt elävää sanaa ja opetusta. Olen palannut alkujuurille ja pelastuksen tielle, uudistanut matkaliittoni kuten hienosti kuulen sanottavan rukoustilanteissa.
Mulla on palava jano edelleen ja tahdon olla rakkauden keskipisteessä. 
Olen saamassa takaisin elämäni ja itseni. 
Aamen. Myöhemmin lisää taas. Happy. 


maanantai 9. maaliskuuta 2015

Kirjan esittely-ahdistus ja muut paineet...

Piti eilen mennä salille mutta meni liian myöhään, kun hotellivarauksien katseluksi meni tulevalle Tallinnan matkalle ja kello oli jo 19.00 kun olisin päässyt lähtemään. Nuutumus myöskin painoi yövuoroista. On varsin rankka putki muutenkin töitä ollut, vitvittää kun loman niin pitkälle laitoin. Harkitsen vielä toukokuulle viikon kesälomapätkää. Ilmat voisi olla jo hyvät ja paremmat kuin kesäkuulla.
Ja kaiken kukkuraksi mun olisi pitänyt lukea kirja ja esitellä se solussa. 
Mutta en mä mitään kirjaa ole ehtinyt edes avata. Pakko esitellä sitten vuosia sitten lukemani kirja Taivaallinen mies. Nyt joku alustus olis pitäis tehdä sen tiimoilta. 
Ja ahdistaa kun salille on kyl nyt ihan pakko päästä myös.
Apua...olin jo kauhuissani koko kirjanesittelyhommastakin kun en mä saa luettua oikeastaan ikinä yhtään kirjaa. Kaukana on takana ajat kun luin mm. Viimeisten päivien vaellus- kirjoja. 
Nyt en yksinkertaisesti kerkeä enkä kykene kun arki on niin tiivis. 
Aika kuluu sekunneissa kun istut ja koetat edes maksaa laskuja koneella tai lukea jotain Facebookista edes. 
Olen jättänyt jo nettipelit mutta silti tuntuu ettei aika riitä.
Kamalaa ja nyt meni jo reilu 10 minsaa kun nämäkin kirjoitin. 
Pakko mennä jos meinaa keretä!
 

lauantai 7. helmikuuta 2015

Sielun kaipuu ja väsymys maailmaan



Terveysblogia, huolta huomisesta, eettiset kannanotot asioihin...maailman meno.
Sairaudet, ravitsemus, jokapäiväinen selviytymistaistelu...arkea. Itsestään huolehtiminen kaiken muun lisäksi.
Talous, ahdinko, velat, kaikki stressi elämisestä muutenkin.
Sen päälle mielenrauhan etsiminen levottomuuden keskelle.

Havahduin olevani vastavirrassa kun lauoin mielipiteeni vielä sukupuolen "korjaamista" kohtaan. Se tuntui saavan porukan suuttumaan. No mitä sen on enää väliä, nyt tiedän etten ole aivan samanlainen kuin ihmiset ketkä ajattelee meidän olevan todella oman onnemme nojassa maailmassa ja pärjätään sekö toimitaan parhaamme mukaan täällä.
Tuolla logiikalla voi ihminen myös olevinan vaihtaa sukupuoltaankin.
No se on ohi aiheen kuitenkin.

Mä oon jotenkin väsynyt ja kaipaan sielunrauhaa, lepoa...Mua väsyttää kaikki, koko elämä. Menen huomenna seurakuntaan varmasti. Kaipaan jo sinne. 
Isä, mua väsyttää, tahtoisin jo kotiin...