Löysin netistä muutamia artikkeleja liittyen Facebook-riippuvuuteen ja totesin, että itsekin olen aikalailla riippuvaiseksi tullut.
Em. sulkeminen kesti sen 2 päivää, niin kauan kykenin olemaan erossa ennen kuin vieroitusoireet paukkasi päälle. Sen lisäksi havahtuminen siihen, että siellä on hirveän monta tuttua ja sukulaistakin (kaukaisia tosin, Amerikasta) ja eräs vanha kirjekaveri Australiasta.
Mietin, että voisinkohan heidän takia palata, mutta mitä sitten teen näille tutummille, jotka joka päivä tuntuvat hengailevan feissarissa ja saattavat pahastua, jos ei heidän julkaisuistaan tykkää. Eli paina sitä tykkää-nappulaa.
Olisiko parempi vain jättäytyä mahdollisimman paljon ulos feissarista jotta ei olisi niin riippuvainen näistä kavereistaan ja kyttää heidän tekemisiään ja menojaan, joskus jopa kadehtienkin.
Keitä heistä tapaan livenä loppupeleissä? Kenen kanssa olen yhteyksissä live-elämässä?
Kun katselin kännykkäni nimilistaa, keiden puhelinnumerot siellä on, havahduin että en soittele enää nykyisin kuin muutamalle ihmiselle! Ehkä kahdelle ihmiselle usein, muille satunnaisemmin.
Kirjoitan aiheesta, koska tunnustan itse olevani riippuvainen tästä sosiaalisesta mediasta. Selviän 2 päivää ilman, sitten alkaa jo ahdistaa.
Muistan matkallani Egyptissä, miten ahdistavaa oli hetken päästä kun ei päässyt feissariin ja tuttujen ihmisten pariin. Paitsi silloin kun olin hyvän ystäväni ja hänen miehensä matkassa, saatoin paremmin pysyä vähällä kontaktilla feissariin "kondiksessa". Reissu oli mahtava ja muistelen sitä edelleenkin miten upeata siellä oli.
Takana on liki 9 vuoden addiktio nettiin muutenkin.
Myönnän, että tietyt asiat ovat siihen ajaneet ja netistä on mahdoton pysyä enää erossa muutenkaan, koska monet asiat olen tottunut hoitamaan sitä kautta.
Ainut asia jolla voisin hallita edes sen käyttöä, on että keskityn olennaisempiin asioihin elämässäni kuten kämpän siivoukseen, joka on valitettavasti netin käytön takia jäänyt huonommalle.
Moni muukin asia joutuu kärsimään sen vuoksi, sosiaaliset suhteet jää vähemmälle ja taidot.
Itse mieluusti voisin hakea apuakin tähän ongelmaani, jos se yhtään auttaisi.
Tunsin erään nuoren naisen, joka oli masennuksen takia joutunut terapiaan ja samalla olivat käsitelleet hänen nettiaddiktiotaan. Niinpä hän keskittyi enemmän oman elämänsä asioihin ja hyvin näytti pääsevän nettiaddiktiosta eroon. Moni asia rupesi lutviutumaan, elämä tuntuu taas hymyilevän.
Facebook ja nettiaddiktio ovat aika läheisiä riippuvuuksia tarkemmin ajatellen, sukulaisia toisilleen ainakin. Molemmissa asioissa kun on kyseessä mm. sosiaalisen aukon tyhjiön täyttäminen.
Pahinta on itse huomata, että oma elämä kärsii ja itse kärsii jollain tavalla. Facebook on siitä salakavalin addiktio, koska se juuri tukee näitä asioita kuten tilapäivitykset, jaa uutiset FB-nappulalla, suosittele.
Pahimmillaan feissari voi toimia propaganda-kanavana omien aatteiden levittämiseen ja ihmisiin voi pyrkiä vaikuttamaan tai heitä ärsyttämäänkin mielipiteillään.
Itse en oikeastaan hirveästi välitä olla sellaisen kohteena, joskin välillä on tullut omiakin näkemyksiään viljeltyä aika tavalla. Omalle kohdalleni en kuitenkaan hyväksy oikein sitä.
Mutta, josko sitä kuitenkin selviäisi tämänkin läpi? Jospa tunnelin päästä löytyisi se valon kajastus?
